https://2img.net/h/i14.photobucket.com/albums/a304/Sassa_/iamhamlet.pngNimi:
Hamlet Kaba Hopeasiipi
Ikä:
23
Sukupuoli:
Mies
Laji:
Ihminen
Ammatti:
Klaaninsa suojelija/vartija, miekkamies
Ulkonäkö:
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Hamlet on ruumiinrakenteeltaan hoikka, mutta omaa kuitenkin jonkin näköiset lihakset. Mikään tavaton muuri tuo ei ole, mutta aina jotain ruista ranteista täytyy löytyä. Pituutta on sellaiset 179 senttiä ja paino pyörii 60 kilon molemmin puolin, riippuen herrasen ruokailusta.
Hamletilla on piikikäs kampaus, hiukan tuulinen jopa. Hiukset ylttävät lähes olkapäihin ja ovat väreiltään vaaleat. Vasen silmä on taivaansininen ja oikeaa silmää peittää musta pannan tapainen tai jotain vastaavaa. Silmä ei toki puhki ole, mutta väriltään se on vaalenapunainen. Hamlet osittain piilottelee silmäänsä pelkkää häpeäänsä, mutta omaa myös oman henk.kohtaisen syyn siihen.
Yllään Hamletilla on usein syvän punertava takki, jonka ympärille tuo on kietonut kaksi vyötä. Takissa itsessään on molemmilla puolilla tumma lohikäärme ja hihoista löytyy aina jotain naruja roikkumasta. Housut ovat yleensä tummaa kangasta, joista löytyy milloin minkälaisia ketjuja ja vöitä roikkumasta. Harteilla on hiekanvärinen, hupuntapainen vaatekappale.
Luonne:
Hamlet on perusrento jätkä, eikä jaksa oikein stressata mistään. Miekkosella on omat periaatteet, joita tuo sitten noudattaa, ajattelivat muut mitä tahansa. Nuorukainen on kovin itsepäinen ja tuon päätä on aivan turha yrittää kääntää. Hän tekee asiat omalla tavallaan, eikä kenelläkään ole mitään oikeutta tulla niitä arvostelemaan. Muutenkin Hamlet tuppaa keksimään täysin typeriä syitä, miksi hänen tapansa tehdä asiat olisivat oikein.
Hamletilla on joku outo pakkomielteinen oikeudenpuolustus. Nuorukaisella tosin on hiukan oma käsitys oikeudesta, joka voi puolestaan hämmentää täkäläistä kansaa. Nuorukainen kun oli tottunut johtamaan omaa kansaansa omalla oikeudentajullaan, joka varmasti eroaa ulkomaailmasta.
Vaikka nuorukainen vaikuttaa kovin itsenäiseltä, synkältä varjoissa matkustajalta, on tuo tavattoman riippuvainen ystävistään. Aina täytyy tietää missä nuo ovat menossa ja kenen kanssa. Ei niin, että häntä kiinnostaisi kenen kanssa nuo nukkuisivat samassa sängyssä tai mitään, Hamletista on vain tullut tavattoman suojelevainen persoona. Tämä puolestaan johtuu siitä, mitä nuoren parhaalle ystävälle Klausille kävi. Ja ystäväähän Hamlet ei jättäisi mistään hinnasta taaksensa, vaan on aina noiden tukena.
Joskus Hamlet on olevinaan kovinkin hauska vitsiniekka, vaikka jutut eivät loppujen lopuksi niin hauskoja olisikaan. Herranen kun on laukomassa aina niin "viisaita" kommentejaan ja naurattamassa ihmisiä. Yleensä vitsinsä juuri kohdistuvat jonkun typerän ihmisen ulkonäköön tai jotain vastaavaa.
Se, että Hamletin pitäisi olla hauska, ei riitä tuolle. Sitä kuuluu olla oikea sankarikin. Nuorukainen tykkää rehvastella ns. "uroteoillaan", joista puolet on totta ja puolet tarua. Pitäähän sitä egoaan pitää yllä keinolla millä hyvänsä! Hamletilla on myös tapana hiukan väritellä näitä tarinoita ja tehdä niistä kovinkin traagisia.
Yleensä Hamlet kestää vaikka minkälaista häslinkiä ja herjaa, mutta tiettyjen asioiden suhteen tällä on äärimmäisen lyhyt pinna. Hamlet ei tuollaisissa tilanteissa oikein osaa hallita vihaansa ja voi jopa satuttaa lähimmäistään, vaikka ei sitä tarkoittaisikaan. Ylpeää luonnettaan syyttäen tuo ei osaa pyytä missään muodossa anteeksi ja siksipä liukenee mielummin paikalta kuin jäisi pällistelemään.
Hamlet on siis tavattoman ylpeä perimästään ja kantaa polleana miekkamestarin titteliään.
Hieman on tyhmänrohkea henkilö tämä, mutta joissakin tilanteissa siitä on hyötyä, vaikkei uskoisikaan. Tuntuu, ettei miekkosen naamaa saisi vakavoitumaan, ennen kuin puheeksi ottaa edesmenneen ystävänsä Klausin. Nuorukainen ei mielellään puhu siitä, mitä silloin kävi ja miksi.
Hamletilla on aina ollut kumma näyttämisen tarve, etenkin kauniille leideille. Kuitenkin näihin vaikeasti tavoiteltaviin tulee törmättyä ja silloin herranen heittäytyy jopa noiden tasolle. Latelee nasevia kommentteja ja on muka niin etevää poikaa olevinaan. Silloin tällöin kuitenkin pilkka osuu omaan nilkkaan ja on parempi pitää oma suunsa supussa.
Mikään Romeo Hamlet ei ehkä ole, mutta kuitenkin täysin omaa luokkaansa naisten keskellä!
Joskus voisi epäillä Hamin omaavan kaksi persoonaa. Yleensä tuo on aiemmin kuvattu positiivinen ja typeräkin nuori mies, mutta vakavaksi mennessään Hamletia voisi luulla kylmäveriseksi tappajaksi. Tuolloin herranen ei puhu eikä liiku mihinkään. Tällaisissa tilanteissa olisi vain parempi antaa miehen olla ja kaikota paikalta.
Kaikin puolin Hamlet on helposti lähestyttävä persoona, kenestä voi saada oikein hyvän ystävän!
Menneisyys:
Hamlet syntyi Länsikulovalkea -klaanin iloksi Ganoan ulkopuolelle. Ollessaan esikoinen ja poika vielä, tuo toi suurta kunniaa perheelleen. Isänsä oli etenkin tavattoman ylpeä pojastaan ja päätti heti alkuunsa, että tästä tulisi koko kylän mahtavin mies. Hamlet viettikin hyvin paljon aikaa isänsä kanssa, joka alkoi opettamaan pojalleen miekantaitoja tuon ollessa vielä kovin nuori. Isä osasi olla ankara ja vaati pojaltaan paljon, mutta näillä kahdella oli hyvin lämpimät välit kaikesta huolimatta. Äitinsä oli varmasti kylän kaunein ja hempein nainen. Tuo kertoi Hamletille aina kaikenlaisia taruja ja myyttejä, mikä vain ruokki pojan mielikuvitusta. Sisaruksia Hamletille syntyi myöhemmin kolme, kaksoisveljet ja yksi pikkusisko. Suurin huomio kuitenkin kiinnittyi aina Hamletiin, hän kun oli niin ovela ja taitava kaikessa.
Hamlet oltiin kovin ihailtu klaaninsa kesken, mutta oli olemassa ainoastaan yksi henkilö, ketä Hamlet itse ihaili ja kunnioitti. Tuon pojan nimi oli Klaus, Hamletia ehkä kuukauden nuorempi poika, kuka kuitenkin oli niin aikuismainen ja viisas. Nämä kaksi poikaa olivat erottomattomat eikä mikään voinut estää tuota kaksikkoa. Klaus oli kunnon kultapoika ja Hamlet puolestaan hiukan rasavillimpi puolisko.
Kaikista kepposista huolimatta nuo kaksi pysyivät yhdessä ja olivat klaaninsa parhaimpia miekankäsittelijöitä.
Hamlet nimettiin eräänlaiseksi prinssiksi kansalleen tuon ollessa vasta 16-vuotias. Pojalla oli hiukan omanlainen oikeudentaju, mutta sitä ei katsottu lainkaan pahalla. Tämä nuori mies tulisi puolustamaan koko kylää ja heidän klaaniaan aina loppuun asti. Pojasta oli tullut johtaja, kylänsä suojelija. Klaus kulki tuonakin aikana miehen rinnalla ja monet kerrat nuo puolustivat yhdessä kyläänsä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt loppujen lopuksi niin kuin olisi luullut...
Hamletin murheiden hetket alkoivat, kun tuo täytti 23 vuotta. Klaanin keskellä puhuttiin, että kylää ympäröivällä aavikolla oltiin havaittu muukalaisia, joilla ei ollut mitkään hyvät mielessä. Kylän puolustajana Hamlet lähti aavikolle, ystävänsä Klausin änkien mukaan. Tuolloin Klausia oli vaivannut pitkään jo jonkin näköinen virus, mutta kukaan ei tiennyt siitä, ei kukaan paitsi Klaus itse. Uskollinen ystävä ei kuitenkaan voinut jättää Hamletia ilman tukeaan.
Aavikolla vaeltaminen ei ollut mitenkään vaikeaa, molemmat miehet olivat kyllä tottuneet kuumuuteen ja koviin hiekkamyrskyihin. Klausin tauti kuitenkin kävi sietämättömäksi ja mies oli valmis luovuttamaan. Tuo tuupertui maahan ja jopa Hamletille kävi selväksi toisen sairaus. Klaus käski Hamletia jättämään hänet siihen, tuon prinssin täytyisi päästä takaisin kylään. Klaus tiesi hidastavansa matkaa, eikä Hamletkaan kestäisi ikuisuuksiin aavikon keskellä.
Hamlet kuitenkin kieltäytyi jättämästä Klausia, ja lähti raahaamaan tuota mukanaan takaisin kohti kylään. Pitkä matka takaisin kotiin ei kuitenkaan loppunut onnellisesti. Nämä muukalaiset, joista oli ollut puhe, ilmestyivät kaksikolle. Mustiin takkeihin pukeutuneet miehet eivät selvästikään olleet tulleet hyvissä mielin tervehtimään heitä. Hamlet oli laskenut ystävänsä maahan ja lähtenyt itse leikkimään sankaria hyökätessään noiden kahden miehen kimppuun. Nuo kaksi käyttivät jotain outoa magiaa, mutta miekkamestariksi nimetty mies ei hellittänyt. Hän aiheuttikin yksin jo noille kahdelle miehelle tukalat paikat. Vaikka asiat vaikuttivatkin valoisilta Hamletille, ei tarina saanut siltikään onnellista loppua.
Nuo miehet olivat ottaneet uhrikseen Klausin ja päättäneet "ampua" tuota. Hamlet oli kuitenkin tunkenut ystävänsä muuriksi ja otti osuman itseensä. Tuo jokin syvä pimeys oli uponnut Hamletin rintaan, mikä pakotti miehen kaatumaan maahan.
Mies ei itse muista mitä tapahtui. Osuman saadessaan tuo tunsi, kuinka olisi suorastaan vajonnut pimeyteen ja myynyt sielunsa tahtomattaan jollekkin pahalle. Hamlet ei selvästi muista sen jälkeisistä tapahtumista mitään, vain hämäriä muistikuvia.
Seuraavan kerran kun tuo heräsi, Hamlet löysi itsensä Ganoasta, majatalon sängyltä.
Muuta:
- Klaaninsa johtajahahmo
- Miekkataistelija, vartija/suojelijahahmo
- Ei pysty hyväksymään ajatusta Klausin kuolemasta
- Oikea silmä kirottu
- Omaa parhaan mahdollisen Länsikulovalkealaisen sepän takoman miekan
- Hopeasiipi nimike viittaa arvokuuteen ja rohkeuteen.
Klaani Länsikulovalkea
Klaani on tunnettu kauniista naisista ja hyvistä miekkataistelijoista. Länsikulovalkea asutti alueita Ganoan ulkopuolella, suuren aavikon reunalla. Kylä oli melko suurehko asukasluvultaan, eikä kulttuurissa lainkaan jälkeen jäänyt. Mitään uskontoa ei varsinaisesti harjoiteta, kunnioitetaan vain luontoa ja sen elementtejä.
Kylässä kyllä tiedettiin Ganoa, paikka jonne kovin moni tahtoi päästä käymään.
Länsikulovalkealaisten tuntomerkkejä eivät suinkaan ole pelkät miekantaidot ja kauniit naiset. Yleensä omattiin tummat hiukset ja ruskeat silmät. Vaaleahiuksisen ja sinisilmäisen lapsen kuitenkin uskottiin tuovan onnea ja hyvää tulevaisuutta.
Luultavasti Länsikulovalkean klaani tuhottiin ja kylä poltettiin Hamletin sekä Klausin surkean kohtalon jälkeen.
--------------
Pientä pilkunviilausta tullaan vielä tekemään.
